sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Balipostaus 2

No nyt terkkuja sieltä paratiisista!

Ubudista köröteltiin minibussilla satamaan ja siellä hypättiin fast boatiin, joka vei meidät vajaassa parissa tunnissa Gili Airille. Gilisaaret on kolme pientä saarta, jossa on hyvä lekotella, snorklailla, sukellella ja bilettää. Täällä on nyt low season ja sen kyllä huomas, saatiin olla rannalla ja ravintoloissa melkein keskenämme. Otettiin huone yhdestä majapaikasta (Sandy Bungalows tai jotain sinne päin), jossa oli tosi mukava henkilökunta, joka kerto meille kaikkee jännää Indonesian kulttuurista. Ensimmäisenä painuttiin rannalle ja sitä rannalle ja takas-meininkiä meillä sitten olikin seuraavat kolme päivää. Ennen tänne tuloa kattelin sääennustuksia ja ne lupaili sadetta joka päivälle, mutta kelit on ollut kyllä ihan mainiot! Yhtenä päivänä sato vettä tunnin verran ja sitten taas paisto. Airilta näkee Lombok-saarelle, jossa näytti ukkostavan joka päivä. En oo ihan varma, mutta mulla on kutina, että siellä keli on vähän epävakaisempaa aina, kun siellä näytti olevan melko korkeita vuoria, joihin kaikki ukkospilvet pysähtyy. Meidän saarelta olikin jännä kuunnella ja katella ukkosta samalla kun otti arskaa. 

 Mikä ei kuulu joukkoon..?



Siellä saarella oli jotain unipulveria ilmassa varmaan, koska siellä laiskistu ihan mahottomasti. Niin suunniteltiin kiertävämme sitä saarta mutta joka päivä löydettiin itsemme rannalta. Välillä käytiin viilentymässä varjon alla ja juomassa sikahyviä pirtelöitä. Illalla sitten uni tuli siinä kymmenen maissa :D Yhtenä aamuna noustiin katsomaan auringonnousua, mutta se ei ollut kyllä yhtä hieno kun auringonlaskut! 



Tässä on nyt ne aladdinhousut ja menossa on ilmeisesti auringonnousun balettitunti...

Kun oltiin oltu Gili Airilla kolme yötä, niin tultiin Gili Trawanganille eli bilesaarelle. Mutta se meidän suunnitelma olikin, että mennään tarkastamaan yöelämä kun kaikki aina sitä kehuu. Sattuipa käymään sit niin hyvin, että eilen täällä oli Full Moon Partyt ja "muutama" muukin ihminen liikkeellä. Tutustuttiin veneessä yhteen suomalais-brasilialaiseen pariskuntaan ja lähdettiin niitten kanssa viihteelle. Ja lujaa meni :D Jos Airilla oli tosi rento laiskottelutunnelma niin täällä laitettiin bilevaihde päälle. Jammailtiin rannalla paljain varpain, otettiin hölmöjä valokuvia ja juotiin shotteja, joiden sisällöstä ei ollu ihan varmaa tietoa. Myrkkyviinaa se ei kuitenkaan ilmeisesti ollu, koska ollaan kaikki hengissä vielä (sitäpaitsi se, joka ne shotit tarjos, on juonu niitä jo kuukauden ajan eikä oo kuollu). Mulla on jostain syystä muutamia aukkoja muistissa, mutta onneks on noi kaverit kertomassa mitä oikein puuhasin. Sitä en ainakaan itse muistanu, että joku poika kuulemma nuoli mun naamaa. Siis koko naamaa :D En ollut kuulemma arvostanu sitä kovasti... Yks mainitsemisen arvoinen asia on, että peittosin ruotsalaispojan meidän kahden välisessä punnerruskilpailussa! Mulla on yleensä tapana baarissa alkaa vääntää kättä tai ottaa potkunyrkkeilymatsia poikien kanssa, mut tää punnertaminen oli ihan uutta :D Mulla oli kyllä ihan huippuhauskaa enkä olis halunnu lähteä nukkumaan mutta kolmelta Kassu veti mut korvasta kämpille ja muistutti, että meillä on snorklausreissu tiedossa aamulla.


Ja niin totta totisesti olikin. Pitäisköhän mun nyt jo uskoa, että snorklausreissut ei oo mun juttuni. Ei mulla mikään jäätävä darra ollut, mutta merisairaus iski taas kun polskuttelin siellä vellovassa meressä. Siinä reissulla kierrettiin nää kaikki Gilisaaret ja pysähdyttiin kolmessa paikkaa snorklailemaan. Ensimmäiseen pulikointiin osallistuin, mutta sitten tuli niin paha olo, että loppuajan kyhjötin veneessä sikiöasennossa ja ruokin vähän fisuja laidan yli. Voi jestas, että se on ihan kamalaa, kun ihan tosissaan keskittyy olemaan oksentamatta eikä silti onnistu.

Mutta näin kuitenkin paljon hienoja fisuja, korallia ja joku hylkykin oli meren pohjassa. Vesi oli ihan järjettömän kirkasta ja lämmintä enkä ees panikoinu tällä hetkellä snorkkelin kanssa, mutta olinkin harjotellu snorklailua rantavesissä auringonoton lomassa. Se kyllä harmittaa, että en nähny kilppareita muutakun veneestä käsin, kun yksi nousi pintaan haukkaamaan happea. Sain just ja just noustua seisomaan, että näin sen pään, ku piti jo palata tuttuun ja turvalliseen sikiöasentoon. 

Reissusta selvisin onneks hengissä, ja paha olokin meni ohi heti kun pääsin kuivalle maalle (ei ollu siis krapulaa!). Loppupäivä menikin sitten hengaillessa ja nyt pitää mennä nukkumaan. Tällä saarella oltiin siis kaks yötä ja huomenna palataan Balille. Ainiin muuten, tutustuin yhteen ruotsalaistyttöön, joka on matkaoppaana Huippuvuorilla! Kun sanoin, että oon jo vuosia halunnut mennä käymään siellä niin se kutsu kylään ja lupas viedä mut turistikierrokselle ilmaseks. Ei menny hukkaan tämäkään päivä :)

Laitan tähän loppuun pari kuvaa sieltä meidän riisipeltovierailulta niinkus lupasin. Ja palailen asiaan taas joskus ens viikolla.


 Tää on se maisema, jossa juotiin niitä kahvimaistiaisia. Tunnelma ei valitettavasti välity tästä kuvasta. Niinkus sanoin, niin se pitää itse kokea :)

Noora



keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Balipostaus 1

Moi!

Mulla on ollu ihan huikeet kolme päivää! Alotan ihan alusta... 

Lento oli Denpasarissa perillä lauantaina iltaysin aikaan, maahan pääsin helposti ja viisuminkin sai ostettua luukulta minuutissa. Tällä viisumilla saa olla muistaakseni 30 päivää maassa. Sitten hain repun hihnalta ja heti apinaa koijattiin. Semmonen uniformumies tuli ja otti mun repun ja pyysi sivummalle. No mä luulin, että ne on jotain tullin ihmisiä, jotka tekee ylläritarkastuksia reppuihin. No mä seurasin kiltisti perässä, mutta kun laukut oli läpivalaistu ja ne ukot edelleen vaan tarttu niihin (myös mun pienempään reppuun jossa oli kaikki rahat ja passit ja muut...) ja kun ne alko kinuamaan rahaa niin vasta hoksasin mikä oli homman juju. No suututin ne sitten sanomalla että en mä mitään rahaa anna. Sitten menin ulos ja kimppuun hyökkäs noin sata taksikuskia. Hostellille oli päästävä niin suostuin jonkun kuskin kyytiin. Hinta oli kymppikertanen siihen nähden mitä oon kuullu taksin maksavan. Matkalla taksille näin semmosen tytön jolla oli kans taksikuskeja ympärillä ja mä ajattelin, että mehän voitas jakaa taksi ja kustannukset niin menin kysyyn onko se menossa Kutalle ja haluaako jakaa taksin. Sehän suostu ilomielin ja pienen pähkäilyn jälkeen päätettiin, että lähetään metsästään taksia vähän kauempaa niin hinnatkin putois. Yksin en olis sitä halunnu/uskaltanu tehdä siihen aikaan illasta mutta ku sain kaverin niin se menikin ihan kivasti ja päästiin hostellille ihan sopuhintaan. Me majoituttiin eri hostelleissa, mut matkalla hoksattiin että meillä on samansorttiset matkasuunnitelmat niin päätettiin lähtee yhdessä kiertään paikkoja ja nyt ollaan suunnilleen parhaat kamut :D

Mun hostelli oli Grannys house-niminen paikka. Ihan mielettömän kiva majatalo, jossa oli ihan huippuihmisiä! Sunnuntaina aamulla tutustuin yhteen englantilaiseen ja yhteen kalifornialaispoikaan. Olin myöskin ekaa kertaa koskaan (!!) skootterin kyytissä, ilman kypärää tietenkin, kun semmonen Bernie-niminen sumatralaistyyppi käytti mua pankkiautomaaatilla. Kysy samalla lähenkö niitten kanssa surffaan. Rannalle lupasin lähtee mutta vaan lekottelemaan. NIin me tungettiin pari surffilautaa ja kolme ihmistä taksiin ja pari tuli mopolla perässä ja köröteltiin rannalle. Siellä rannalla oli sen Bernien kamuja, niillä oli siellä surffilautoja vuokrattavana ja kasa tuoleja, jossa sitten lekoteltiin koko päivä. Illalla vielä suunniteltiin sen tytön (kutsun sitä tästä lähtien Kassuksi) kanssa seuraavan päivän reissua. Tutustuin vielä yhteen aussipoikaan ja se sano lähtevänsä meidän kanssa kiertelemään.

Kassu oli jostain saanu "vuokrattua" meille kuskin koko päiväks kuljettamaan meitä ympäri Balia. Ajateltiin, että se olis kaikkein kätevintä maksaa kuskista, joka saatais käyttöön koko päiväksi, joka sitten vie meitä paikasta toiseen. Mukana oli siis mä, Kassu, aussi ja yks tosi chuul sveitsiläspoika, joka me nimettiin Aliksi. Eka pysähdyspaikka oli yhdessä temppelissä (Royal Temple). Siellä jo ihasteltiin niitä rakennelmia; niin hienoja kaiverruksia ja pieniä yksityiskohtia, että niitten rakentelun on täytyny kestää kaaauan. Sieltä jatkettiin järven rannalla olevalle temppelille (Temple on the Lake), joka oli vielä huikeempi! En oo koskaan nähny mitään sellasta niin monttu auki kierrettiin sitä paikkaa. Kuvat selittää teillekin, miksi ihastuin niihin. 




Temppeliltä matka jatkui yhdelle vesiputoukselle, se oli ihan hieno, mutta niitä oon nähnyt  jo niin monta, ettei siinä mitään erikoista ollut. Sitten vuorossa oli meidän viimeinen pysäkki, Ubud-niminen kaupunki, johon me myös jäätiin yöksi ja Ali jatko kuskin kanssa takasin Kutalle. Meidän reitti kulki joittenkin vuorien kautta, ja aikamoista pujottelua se olikin. Yhdessä kohtaa nähtiin paaaljon apinoita tien varressa. Sinnehän piti pysähtyä ottamaan valokuvia, varsinkin kun taustalla näkyi upea maisema. 





Matkalla Ubudiin meidän kuski ajatti meitä joitain pikkuteitä pitkin läpi pienten kylien. Nähtiin mm. kukkotappelu! Se on vanha perinne, joka on vieläkin hengissä täällä. Se veri, joka niissä tappeluissa roiskuu, roiskutellaan muistaakseni niihin temppeleihin, mikä sitten suojelee ihmisiä pahoilta hengiltä. Tai jotain. Matkalla kuitenkin nähtiin sitä ihka oikeeta Balia, jota ei turistipaikoissa näy. Oltiin pitkän aikaa ainoot länkkärit ja ihmisten katseet olikin sen mukaiset. Nähtiin, kun äidit pesi pyykkiä ja lapsiaan purossa ja paljain jaloin jalkapalloa pelaavia pikkupoikia. Ainiin, pysähdyttiinhän me yhdellä torilla maistamassa ja ostamassa hedelmiä, joitten nimiä en edelleenkään muista, samoin join ensimmäistä kertaa kookosmaitoa suoraan kookospähkinästä. 




The gang :D

Illalla oltiin perillä Ubudissa, joka on hyvin turistipitoinen kaupunki, mutta yks tärkeimpiä paikkoja Balilla, jos haluaa kulttuuriin tutustua. Me majoituttiin tämmösessä homestay-paikassa, jonka henkilökuntana on ihan huikeen ystävällisiä ihmisiä ja aamupalakin tuotiin meidän parvekkeelle. Aamupalaan kuului green pancake (en edelleenkään tiedä miks se oli vihree), tuoreita hedelmiä ja balilaista kahvia.

Koska apinat on jostain syystä kaikkien mielestä hirveen suloisia, niin meidän askeleet suuntas Monkey Forestiin, joka on siis metsä, jossa asustaa satoja apinoita. Sinne on siis pääsymaksu ja siellä käy paljon turisteja, mutta kysyin siltä henkilökunnalta niin on ne apinat kuitenkin kuulemma ihan villejä ja saa lähtee sieltä jos haluaa, mutta kuka nyt lähtis, kun turistit kantaa niille banaaneja :D Aussijäbällä oli muutama banaani, jotka se meinas antaa niille apinoille. Ne vaan olikin melko aggressiivisia, varsinkin ne vanhimmat apinat, että yks niistä kävi kiinni! Yks hyppäs niskaan, mutta hyppäs takasin maahan kun sai banskun, mutta yks toinen kävi oikein kiinni ja jätkä sai vertavuotavan haavan apinan kynsistä ja yritti se apina purrakin. Kerran siellä metsässä kaikui huuto kun jossain surkeessa kauhuleffassa, kun yks apina hyppäs roikkumaan yhen naisen pitkistä hiuksista :D Kerran yks tyttö sano mulle, että hei sun takanas on apina ihan tosi lähellä ja se kattelee sun laukkua hyvin kiinnostuneen oloisesti. Ryökäle oli hiipiny ihan hyökkäysetäisyydelle mutta onneks se tyttö varotti mua :D




Matka jatkui metsästä markkinoille, jossa ostin pari sarongia (piti ostaa yks, mutta mä lumouduin niin sen myyjäeukon puheen pehmeydestä, että ostinkin kaks...) ja semmoset aladdin-pussihousut. Ne vasta onkin ihanat! :D Illemmalla saatiin tän majapaikan työntekijäpojan kaveri kuskaamaan meitä riisipelloille. Mulla loppu kamerasta akku ennen ku päästiin sinne, mutta laitan kuvia sieltä joskus myöhemmin ku saan niitä Kassulta. Ne oli kanssa ihan tosi hienot! Meijän kuski oli tosi hyvä, kun se toimi meille oppaana samalla ja kerto miten sitä riisiä siellä viljellään. Balilla riisi jää paikallisten käyttöön, eikä sitä kuljeteta muualle maailmaan. Kuski kysyi vielä halutaanko käydä katsomassa kahviplantaaseja ja oltiin että oh yes :P Siellä kasvoi paaaljon muutakin kun kahvia; oli aloe veraa, papaijoita, ginsengiä, lemon grassia (en tiiä mitä nää on suomeks enkä jaksa guuglata) ja vaikka mitä muita kasveja ja hedelmiä. Kuski kierrätti meitä siellä ympäriinsä ja kerto niistä kaikista miten niitä kasvatetaan ja miten ne käytetään. Kohokohta oli kuitenkin, kun meille tarjoiltiin kahvi- ja teemaistiaisia. En oo muuten ikinä koskaan juonut kahvia niin hienoissa maisemissa! Ei sitä paikkaa voi oikein kuvailla, siellä pitäis käydä itse ;) Lopuksi vielä saatiin ostaa kahvia mukaan, mä ostin ginseng- ja coconutkahvia kotiinvietäväksi. Tää kahviplantaasikierros oli vähän ekstraa, kun kuskin kaveri omisti sen paikan. Paluumatkalla meitä taas ajelutettiin läpi pienempien kylien, joissa kovasti järjesteltiin illan seremoniaa. Näillä oli eilen joku juhla, jonka nimeä en muista. Kuitenkin siis uskonnollinen sellainen ja kovasti ne oli laittanut koristeita katujen varsille ja valmistanut uhrilahjoja. Meidän kuski oli ihan huippu, koska se kertoi niin paljon kaikkia juttuja balilaisesta kulttuurista. 

Illalla mentiin vielä katsomaan paikallista tanssiesitystä, joka oli melko mielenkiintoinen. Asusteet oli tosi kauniita ja tanssit oli suunniteltu sormien ja silmämunien liikkeitä myöten. Aika vaikuttava kokemus. Tänään aamulla käytiin torilla ostamassa hedelmiä matkaevääksi, koska ihan kohta lähdetään Gileille! 




Mä oon ihan ihmeissäni tästä paikasta! Tää on mun ensimmäinen kerta Aasiassa, jos Honkkarin pysähdystä ei lasketa, niin kaikki on niin uutta mulle. Kaikki aina sanoo, että ihmiset täällä on tosi ystävällisiä ja niinhän ne näköjään onkin. Oon ihan otettu siitä, miten hyvin nää ihmiset meitä on kohdellut täällä ja tosi avuliaana soittelee kavereillensa että sais meille kuskin hyvään hintaan. 

Ennen ku tulin tänne niin jännäsin vähän, että saanko yhtään kavereita ja oonkin saanu tutustua tosi hyviin tyyppeihin ja meillä kolmella matka jatkuu yhdessä nyt ainakin vielä viis päivää. Oon näköjään niin innoissani tosta Kassusta, että olin kuulemma toissa yönä käyny sen kimppuun! :D Muistan hämärästi nähneeni unta, että joku käski mun työntää se pois sängystä (nukuttiin siis samassa sängyssä) mutta olinkin kuulemma repiny sitä itteeni päin vähän samalla tavalla kun ihmiset vetää peittoo itselleen pois toisen päältä. Se oli heränny siihen ja kysy että mitä oikeen teet niin olin kuulemma vastannu, että emmää tiiä :D Tää on taas yks semmonen tapaus, jonka muistaessa oon saanu ihan hallitsemattoman hepulikohtauksen! Menee samaan sarjaan kun Tiitun kanssa Chicagossa availtiin auton takakonttia tai kun juostiin Niagaralla serpentiinit kaulassa myöhään vappuaattona viime vuonna :D

Nyt tuli ihan hurjan pitkä postaus, mutta oli kerrottava nää kaikki kun en osannu päättää mikä oli kohokohta. Jatkan taas joskus, kun on aikaa :)

Noora

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Singapore, baby!

Terrrkkuja Singaporesta! Tai siis oikeestaan Balillahan mä jo oon... Enivei. Mulla on paljon kuvia. Pääsin perille Singaporeen viime torstaina iltapäivästä. Kaikki maahantulo- ja maastalähtömuodollisuudet meni varsin sujuvasti ja aika jännää oli kun Brisbanen lentokentällä piti sanoo, että asun Australiassa :O

Lento meni pienessä krapulassa rattoisasti nukkuen ja leffojen (Mistä ne aina tietää näyttää mun suosikkileffoja?) ja Mr Beanin parissa. Meinas käydä vähän hassusti ku meinasin nukkua lounasajan ohitse. Heräsin jossain vaiheessa ja huomasin, että kaikki muut siellä koneessa syö ja mä olin, että hitto kun ne ei herättäny mua! Mulla oli sit varmaan sen verran nälkäinen katse niin yks lentoemo kysy että sainko mä jo ruokaa :D Pöperöt oli hyviä ja palan painikkeeks olis tarjoiltu Finlandia vodkaa. En sitä nyt ottanu mutta kotimatkalla kyllä tilaan semmosen!

Perillä Singaporessa rupesin sitten suunnistamaan kohti hostellia, joka oli Little Indiassa. Alkumatka sujuikin metrolla ihan hyvin mutta sitten ku piti vaihtaa bussiin niin alko tuleen hikiset paikat. Menin oman pysäkin ohi ja sitten piti alkaa ettimään itteänsä kartalta enkä sitten millään meinannu onnistua siinä. No, pääsin lopulta perille ja hiki vaan virtas. Kerroinko jo, että siellä on KUUMA! Rapiat 30 lämmintä ja ilmankosteus varmaan jotain 90-100% väliltä... Tarkeni.

Hostelli oli vähän hölmö, ihan siisti ja kiva kun oli ilmanen aamupala ja suihkutkin toimi kunnolla. Mutta kukaan reissaaja ei puhunu toisilleen mitään. Aamulla toivottelin muille hyvät päivänjatkot ja sain vaan mulkasun takasin. Ei sitte. Lähdin sitten eläntarhaan. Singaporen eläintarha on rankattu yhdeks maailman hienoimmista eläintarhoista ja se olikin silleen tosi kiva, että ne elukat ei ollu missään häkeissä vaan melko vapaana. Sitä vaan en tajua miten ne apinat pysyi just niissä omissa puissaan... 

Illemmalla menin sitten keskustaan kävelylle. Singaporessa on kyllä jännän näköisiä taloja, ne oli aika hienoja ja varsinkin illalla kun tuli pimeetä ja kaikki valot sytty. Lauantaina kävin vielä ihmettelemässä paikkoja (tai siis oikeestaan päädyin yhdelle ostarille ja kun olin ostanu kahet kengät niin päätin lähtee takas hostellille... Mutta ne molemmat popot tuli tarpeeseen kun edelliset alko lahoomaan!). Sitten suhailin metrolla takas lentokentälle ja sielä aika meni hyvin ihmetellessä. Siellä on hei uima-allas ja kuntosali!! Ja Fazerin suklaata...

Laitan tähän loppuun nyt läjän kuvia ja jatkan jossain vaiheessa Baliasioilla. Sen verran voin kyllä sanoo, että sain jo reissukaverin! Taisteltiin yhdessä kusettavia taksikuskeja vastaan ja huomenna lähetään sen tytön ja parin pojan kanssa kiertämään saarta. Jee kivaa.


















Noora

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Köyhän naisen äitienpäiväkortti

Käytiin aamulla heittämässä kymppikilsan lenkki Mount Coot-tha:lla. Se on semmonen mäennyppylä 287 metriä merenpinnan yläpuolella ja on samalla Brisbanen korkein kohta. Ajettiin auto parkkiin vuoren toiselle puolelle ja lähdettiin kiipeemään ylös, jossa on joku tv-torni ja kun käveltiin vielä vähän lisää sen vuoren toiselle puolelle niin päästiin semmoselle maisemapaikalle. Sieltä näkee koko kaupungin ja kirkkaalla ilmalla Moreton Baylle saakka, johon Brisbane-joki laskee. Tää paikka on semmonen must-turistinähtävyys niin onpa sekin nyt sitten nähty :) Siellä näytti olevan ihan kivannäkönen kahvilakin ja sen vuoren juurella on planetaario ja Brisbane Botanic Gardens. Sinne pitää joskus vielä päästä ja samoin katsomaan maisemat illalla kun kaikki kaupungin valot palaa.

 Tuolla iiihan kuvan vasemmassa reunassa näkyy Moreton Bay. Mä asun tuolla jossain noitten pilvenpiirtäjien tuolla puolen...

Mutta se asia, mikä mulla oli, niin oikein hyvää äitienpäivää! Erityisesti omalle äiskälle joka on kaikkein paras :)



<3 :lla Noora

torstai 9. toukokuuta 2013

Tuli kylmä

Moi!

Niin ei mulla oikeen muuta asiaa ollu ku toi tossa yläpuolella :) AHPRA lähetti mulle sähköpostia (niitä maileja avaa joka kerta kauhunsekaisella innostuksella) ja tällä kertaa asiana oli, että mun hakemus käsitellään 17.5. ja siitä eteenpäin pitää odotella maksimissaan 30 päivää sitä päätöstä. Aussit tuntien se aika on sit just eikä melkein sen 30 päivää ja päätin että minähän en täälä odottele! Odottelen sitten Singaporessa ja Indonesiassa... Niinkuin kunnon aikuisen kuuluukin, kävin säästötiliä ronkkimassa ja varasin lennot. Mut toisaalta, enemmän mulla varmaan täällä Ausseissa menis rahaa jos ton reilun kuukauden ajalle pitäis keksiä tekemistä. Sitä paitti täällä on kylmä!

Lennän ensteks Singaporeen ja kun hoksasin, että vaihtoaika lentokentällä on aika lyhyt niin ajattelin sitten, että jäänkin sinne pariks yöks (en siis sinne lentokentälle). Sitten jatkan matkaa Balille, jossa vietän pari viikkoa. Tai aion kyllä pyörähtää Lombokin puolellakin. Mitäänhän en näistä paikoista tiedä mutta kai kaikki tarpeellinen sitten selviää aikanaan. Kävin mä tosin yhden matkaoppaan jo lainaamassa kirjastosta. Singaporessa on joku tosi makee eläntarha, niin sinne ainakin aion mennä. Indoissa sitten taidan keskittyä enemmän rannalla pötköttelyyn kun tajusin onnekseni, että ei oo edes sadekausi. Meinasin jonkun tulivuoren huipulle kiivetä mutta se suunnitelma sitten jäi heti alkuunsa kun luin, että siellä ylhäällä on oikeesti kylmä ja mä en ajatellu ottaa mitään lämmintä vaatetta mukaan.

Olishan tän ajan voinu viettää töissäkin... Harmittaa kyllä kun ne vitkuttelee siellä AHPRAlla  ja aina kuukauden perään tulee se toinen kuukausi ja sitten taas kolmas. Jos olisin tienny, että vielä toukokuussa odotan sitä lupaa niin olisin varmaan hankkinu jotain muuta hommaa täks odotteluajaks. Mutta, olen hyvin hyvin innoissani tulevasta reissusta! :)

Noora

Onks siellä muuten semmosta ihanan keväistä jo? Kohtahan on jo juhannuskin ja sitten tulee joulu!

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Happy camper

Mrjes!

Arvatkaapa mitä mä tein? No kävin telttaretkellä! Kävin torstaina oikein ostamassa makuupussin ja makuualustan ja perjantaina lähdettiin parin tunnin ajomatkan päähän Brissystä etelään Toowoomban liepeille. Tää paikka on noin 700 metriä merenpinnan yläpuolella ja siellä on yhden kaverin vanhempien omistama pihanläntti, johon on suunnitteilla omakotitalo. Sinne laitettiin leiri pystyyn, kuka enemmän ja kuka vähän vähemmän perusteellisesti... Yhtä jannua nimittäin autoin pystyttään telttaa ja käyttämättömiä tankoja ja köysiä jäi enemmän ku mitä piti sitä telttaa pystyssä kun ei jaksettu ruveta arpomaan että miten päin ne kuuluu laittaa ja mihin. Se oli melko hutera rakennelma mutta ihme kyllä pysy pystyssä niin kauan kun oli tarvis :D

Tänne on tulossa talvi ja sen kyllä huomas. Ihan pilkkopimeetä on jo kuudelta illalla ja heti kun aurinko laski, tuli sairaan kylmä. Onneks meillä oli nuotio. Ja kitara ja vaahtokarkkeja. Ja se tähtitaivas, voi että se oli taas hieno. Näin muuten ensimmäisen kerran tähdenlennonkin! Ensimmäinen ilta vietettiin nuotion äärellä ja kuunneltiin musiikkia. Pari tyyppiä oli aika lahjakkaita musisoijia niin niitä oli hieno kuunnella. 

Lauantaiaamuna heräsin jo puol kasi! Ihan järkyttävän aikasin, mutta teltassa alko tuleen melko tukalan kuuma kun aurinko nousi. Kuulostelin herättyäni, niin kaikki muut oli jo ylhäällä ja puuhaamassa ties mitä. Oli sitten itekin pakko nousta :D Meidän päivän ohjelmaan kuului 23 kilometrin kävelylenkki jollekin padolle. Sitä ennen kuitenkin käytiin ihmisten ilmoilla vessassa (meille tytöille kaivettiin kuoppa maahan mutta oltiin niin neitejä ettei käytetty sitä ku yöllä) ja semmosessa yleisessä vessassa nähtiin opossumi kyhjöttämässä vessanpöntön takana. Raukka oli jotenkin niin vaisun näkönen ku ei lähteny edes karkuun kun sen lähelle meni, että soitettiin eläintenpelastuspartio paikalle. Toivottavasti opossumi pääsi hoitoon, ei jääty odottamaan kun oli kiire kävelemään. 

Kävelyreissu oli ihan hauska, mutta kuuma! Tai oikeestaan kuiva. Suuta kuivas koko ajan vaikka kuinka yritti juoda. Matka meni kuitenkin rattoisasti erinomaisessa seurassa, mun juttukaverina oli semmonen poika, jonka kanssa oli hyvät jutut ja haastettiin toisiamme tyhmiin juttuihin. Jätkä mm. lupas juoda kaljaa kengästään, jos ei onnistu bongaamaan mulle koalaa matkan varrelta. No, ei bongannu ja se kaljakin jäi juomatta... Mutta näin kuitenkin ensimmäisen kenguruni! Se tosin retkotti kuolleena katuojassa, että ei silleen mikään mieltäylentävä kokemus...

Kun oltiin raahauduttu takaisin leiriin, niin loppupäivä ja -ilta roikuttiin taas nuotion ympärillä syöden ja juoden. Tänään elikkäs sunnuntaina tultiin puolen päivän jälkeen kotiin ja tää päivä onkin mennyt enemmän tai vähemmän koomassa, koska en nukkunut kovin hyvin ja aamulla heräsin taas seittemän jäljestä. Vaikka onkin molemmissa kantapäissä rakot (ylläri!!) niin mulla oli toooosi kiva viikonloppu. Näitä lisää :)

Tässä olis vähän kuvia matkan varrelta. Ei siellä kyllä kauheesti mitään kuvattavaa ollut enkä leiristäkään muistanu ottaa yhtään kuvaa...

 Cooby Dam



Koala?

On mulla lisääkin iloisia uutisia. Tiistaina kirjotin kuinka vihaan AHPRAa, enkä siitä niin välitä vieläkään. Mutta. Torstaina oli tullu sähköpostia. Kirjottelivat sitten, että kiitos yhteydenotosta jne. JA "sori sori sori, noi käytännöt onkin vähän muuttunu, eikä sun tarviikaan hankkia sitä kirjettä. Toivottavasti ei aiheutunut mitään kauheeta vaivaa tästä väärinkäsityksestä." Hakemus on käsitelty ja siirtynyt viimeiseen vaiheeseen ja nyt se odottaa joidenkin Todella Tärkeiden Ihmisten kokousta, missä päätetään saanko sen rekisteröinnin vai en. Eli, hurraa! Tiiän, että niitä kokouksia on kerran kuussa ja huomenna aion soittaa ja kysyä, että koska se on. Toivottavasti se ei ollu just viime viikolla... Nyt vaan peukut pystyyn, että se sitten kanssa käsitellään siinä seuraavassa kokouksessa eikä vasta sitä seuraavassa. Mähän saatan päästä kohta jo töihin!! :D

Kivaa sunnuntaita!
Noora