Ensiaputaitoinen. Vihdoinkin ;)

Jihuu, kahden päivän ensiapukurssi Red Cross Collegessa suoritettu! Kävin tosiaan istumassa tänään ja eilen kasista neljään ihan perus ensiapukurssilla, eikä muuten harmita yhtään. Mulla oli niin sairaan kivaa, että en olis halunnu sen kurssin loppuvan ollenkaan :) Opettajana oli semmonen hauska kiivi-heppu, jolla on takana pitkä ura ensihoitajana Uudessa-Seelannissa. Se muutti puoltoista vuotta sitten Ausseihin eikä viittiny alkaa käymään paperisotaa täällä, että sais toimia ensihoitajana ja siks se nyt opettaa. Voi että, se oli kyllä hauska tyyppi. Ja pätevä. Ja kokenut. Tuntu, kun se olis nähnyt kaiken ja tunsin itseni niin alottelijaks tällä urallani, kun joka kerta kun se kysy multa, että ootko sä törmännyt töissä tällaseen, niin ei auttanu ku vastata, että en oo mutta oon kyllä kuullu :D

Kurssin alussa jännäsin vähän, että miten mä oikein saan selvää sen open puheesta, kun se puhu melkosen nopeesti sillä kiiviaksentillaan, mutta ihan hyvinhän se meni kun siihen tottu. Kaikki läpikäydyt asiat oli ennestään tuttuja (aika huono homma olis jos paljonkin uutta asiaa tulis vastaan ensiapukurssilla...), mutta ei ollut oikeestaan ollenkaan pöllö homma kerrata ihan maallikkoensiapua. Huomasin kyllä, että ajattelin ne hommat vähän liian pitkälle, niinku esim. että mites se verensokerin mittaus..? Ai niin, ei sitä opeteta nyt :D Mutta mikä parasta, saatiin ihan kunnon ensiapuopukset mukaan ja siitä on tosi hyvä opetella alan sanastoo englanniks! Siellä kerrotaan myös hämähäkeistä, käärmeistä ja meduusoista, jotka jostain syystä on jääny mainitsematta mun suomenkielissä ensiapuoppaassa... Kurssia käydessä tuli kyllä ihan kauhea polte päästä takas lanssihommiin. Mut ihan hyvä kai huomata, että oon valinnut itselleni mieluisen alan, vaikka välillä tekeekin ihan sairaasti mieli opiskella sitä geologiaa... :D

Hehe, sain tänään myös hepulin. Ensiks piti ite esittää rintakipuista ja mun parin oli vähän vaikeeta kysellä multa mitään kun hihitin kokoajan, eikä oikeen tienny kuuluuko se siihen caseen vai ei. Sitten oli mun vuoro olla auttajana. Rupesin jo nauraan kun näin kolme miestä (tajutonta?) makaamassa selällään lattialla kädet nätisti mahan päällä ristissä. Sitten kun jannu päästi ensimmäisen ynnghh-äänen ja irvisti, niin repesin totaalisesti. Eihän siitä sitten mitään tullut kun mä nauroin ja potilaskin unohti, että sen toisen kädenhän ei pitänyt toimia. Arvatkaa, mikä sillä oli vaivana ;)

Oon mä tehnyt muutakin, käynyt nimittäin salilla ja lenkillä! Ostin lauantaina sen kielikokeen (ainiin, se meni taas ihan päin peetä, voin jo sieluni silmin nähdä sen kuutosen siinä todistuksessa ja oon jo henkisesti varautunut siihen) jälkeen lenkkarit, ihanat violetit sellaiset. Illalla toinen kämppis tuli reissusta kotiin ja houkutteli mut juoksulenkille! Yritin vähän keksiä tekosyitä, ettei tarttis lähtee laahustaan sen kannoille, mutta olin vielä sen verran vieraskoree, etten kehdannu kieltäytyä. Niin me sitten lähdettiin iltahämärissä hölköttelemään ja sanonpa vaan, että meinasin ehkä kuolla sinne :D Kun ei oo muuta urheilua neljän kuukauden aikana suorittanu kun "surffaaminen" niin alku oli, noh, aika tuskaista :D Päivää myöhemmin lähdin taas lenkille mukaan kun tajusin, että siinähän on mulle oiva piiskuri. Mä en kyllä varmaan pystyis kovin hyvään yhteistyöhön personal trainerin kanssa kun rupee vaan kiukuttaan kun joku sanoo, että vielä jaksaa vaikkei oikeesti jaksa. (Tuli muuten mieleen Hedbergin Samin "polkeepolkeetuletulejaksaajaksaa! No v***u mitä jos ei jaksa"-vitsi) Ja sitten sanon, että tee kuule ihan ite! Näin kävi toissailtana ja näin on käynyt lukuisia kertoja aikasemminkin kun oon ollut jonkun toisen kanssa lenkillä :D

No mut sitten oon ruvennu "tutustumaan" eli käymään ilmaiseks eri saleilla. Vaihtoehtoja kyllä löytyy. Ensimmäinen sali oli tyhmä, toinenkin oli aika tyhmä, mut ne olikin kaupungin toisella puolella, ettei haittaa. Ekassa paikassa ei ollu pukuhuonetta ollenkaan, vaan yksittäisiä kylppäreitä ja ne kuntosalilaitteet oli ärsyttävän moterneja etten ees tienny mitä niillä tehdään ja niissä ei koskaan saa mukavaa asentoa. No toisella salilla oli jos jonkinmoista vehjettä, mutta henkilökunta oli vähän outoo. Yks jannu kadulla sitä salia mainostaessaan sano, että saan ilmaseks pt-tunnin ja kun menin sinne, niin se sano, että en mä voi näyttää sulle mitään liikkeitä kun en oo personal trainer. No ku mä kerroin, että haluisin kyllä, että joku tulis kattomaan teenkö liikkeet oikein, niin se buukkas mulle ajan pt:lle, se vaan ei koskaan ilmestynyt paikalle (sain tästä hyvästä uuden ilmasen käynnin ja voin sen käyttää jollain toisella saman ketjun salilla). Sit se koko sali oli niin täynnä, että rupes ärsyttään se väistely ja odottelu niin lähin pois. Mutta arvatkaa mitä mä löysin. Saunan! Voi että sitä riemua. Kokeiltu on höyryistä huonetta jota saunaksikin kutsuttiin ja kylmää koppia Uuden-Seelannin sademetsässä ja nyt pääsin ihan oikeaan kunnon saunaan! Vettä ei tosin saanut heittää kiukaalle, mutta oli siellä sentään jotain 70 astetta. Siellä oli myös höyryhuone ja maininta jostain jääkylvystä, mutta sitä en kyllä löytänyt. Suomi oli muuten mainittu tässä sauna-jääkylpy-systeemissä :) Tiesittekö muuten, että FitnessFirst:in henkilökunnan mukaan alle 15-vuotiaat ei saa mennä saunaan. Nyt ymmärrän miks me suomalaiset ollaan vähän tämmösiä, meijän aivothan on sulanut kun kakarasta saakka on viety saunaan köllöttelemään :)

Mulla on lihakset kipeinä juoksemisesta ja salikäynneistä plus räpylässä se maaginen ensiapukoulutustodistus ja alan taas ihan uudella innolla ettiin töitä :) Ja nyt meen heittämään itseni kylkiasentoon koska on iltakymppi ja mä oon aamulla noussu vähän kuuden jäljestä (!!!) :D

Noora