Juhannus.

Tää mun Aussiviha ei ota laantuakseen. Kävin tiistaina siellä lähärikoulun "haastattelussa", joka oli käytännössä semmonen, että yks tyyppi kerto mikä se kurssi on ja kerto miten sit yleensä työharjottelupaikka palkkaa sen kurssin jälkeen. Olin siinä jo melkein lähdössä pois kun kysyin, että millasia ihmisiä sitä kurssia yleensä käy, niin vastaus oli, että kaikenlaisia Aussilan permanent residentejä ikähaarukalla 20-60v. Jaa niin mikä permanent resident? Se siitä sitten, hallitus on taas päättänyt, että W&H-viisumilla ei sitä kurssia saa käydä. Se tyyppi soitti pari päivää sen haastattelun jälkeen perään ja sano, että saan mennä sinne kurssille jos mulla on Student Visa. Voisin sitä kai hakee, mutta en jaksa selvittää, miten. Ei kiinnosta ja pitäkööt tunkkinsa. 

Alotin mä sentään ne työt. Mulla oli keskiviikkona semmonen orientaatiopäivä, jossa mulle selvis, että se manual handling, jonka luulin osaavani, onkin ihan pikkusen erilainen täällä kun Suomessa. Täällä ei kuulemma töissä saa nostaa 5 kiloo (en oo ihan varma, oliko tää vitsi...) enempää, kaatunutta mummoo ei saa nostaa yksin lattialta, eikä edes kaksin vaan aina haetaan nosturi. Jos taas joku köpöttelevä paappa lähtee kaatumaan, niin siihen ei saa tarttua kiinni vaan annetaan pudota silleen, että vähän koitetaan pehmentää laskua :D Ihan kiva, että työntekijän selästä huolehditaan... Terkkuja vaan sinne firmaan, jossa työkseni kävin yksin nostelemassa kaatuneita turvapuhelinvanhuksia!

Nojoo, mulla on vielä orientaatio kesken, mulle ei oo pidetty vielä mm. luentoa, jossa kerrotaan miten ja miksi kädet pestään. Ootan innolla! Mulla on miljoona lappua, joissa olevat asiat pitää käydä jonkun toisen työntekijän kanssa läpi. Käsidesipussin vaihtaminenkin käytiin läpi, vaikka se homma ei mulle edes kuulu. Oon nyt kaks vuoroo ollu sitten ihan töissä ja jo sen ensimmäisen tunnin aikana tajusin, että ei oo sitten yhtään mun juttuni. Ihan oikeesti. Nostan hattua niille, jotka jaksaa hoitaa dementikkoja vuodesta toiseen.

Bussikuskit on sentään ollut positiivisia ylläreitä. Iltavuorosta kun lähtee kotiin, niin pääsisin suoraan kotiin yhdellä bussilla, se siis menee siitä ihan kämpän läheltä. Mutta koska se on express bussi niin sen ei oo tarkotus pysähtyä siinä vaan porhaltaa ohitse. Molempina iltoina kun oon menny kotiin niin oon kysyny, että olisko mitenkään mahdollista, että ne tiputtais mut kyydistä siinä matkan varrella ettei tarttis paria kilsaa kävellä takasin päin. Molemmilla kerroilla ne on sanonu, että periaatteessa ei kyllä sais, että ne saattaa joutua ongelmiin, mutta on sitten kuitenkin pysähtyny. Lupasin niille, etten kerro kenellekään, mutta ei teitä kai lasketa..? :P

Eilen oli kurkku kipeenä ja viime yönä heräsin siihen kun yskin, eli tässä on jotain flunssaa pukkaamassa kanssa. Täällä kämpässä on kyllä niin kylmä ettei ihme, että vilustuu. Jos haluaa lämmitellä niin pitää mennä ulos... Olin yhtenä päivänä kaverin luona ja jäin sinne yöks niin voi miten lämmin siellä oli nukkua! Siellä oli ilmastointi (joka puhalsi siis lämmintä ilmaa) ja maailman paksuin peitto. Mutta koska mulla on aussivihan lisäks myös miesviha päällä niin pitää varmaan tästä eteenkin päin värjötellä ihan täällä kotona.

Ainiin, me oltiin perjantaina siellä seinäkiipeilemässä! Sehän oli ihan hauskaa, ainakin siltä kantilta, että vihdoin tajusin, että mun pitää mennä johonkin hermojenhallintakurssille. Siis eihän nyt seinäkiipeilyseinälle voi suuttua?? Niin kuitenkin kävi ja kun oli sormista nahka lähteny ja polvet mustelmilla niin mä luovutin. Mentiin vielä syömään sen jälkeen, niin en meinannu jaksaa pitää kaljatuoppia kädessä kun olin niin henkeni kaupalla puristanu niitä palikoita siellä seinällä. Tästä viksuimmat jo varmaan tajus, mikä mun kiipeilyssä meni pieleen. Se kiipeily kuulemma suoritetaan jaloilla eikä käsillä... Meikäläinen kun yrittää kiskoo itteensä lähes pelkillä käsillä ylöspäin niin meneehän siinä hermot :D

Sunnuntaina käytiin taas puskakävelyllä ja meen huomenna kanssa. Nyt tänne tulee kämppiksen kavereita kylään ja sitten grillaillaan. Mä leivoin valkosuklaakauraneliöitä, kunhan olin ekaks saanu opastuksen, mikä ero on baking sodalla ja baking powderilla... Olis voinu tulla hassun makusia keksejä :D Tässä talossa ollaan melko epäileväisiä joka kerta kun mä leivon tai kokkaan jotain ja varsinkin jos meinaan tarjota niitä vieraille :D Keksit onnistu kuitenkin tosi hyvin! Hartsakin oli yllättynyt :P

Ainiin, munhan piti toivottaa oikein hyvää juhannusta! Vaikka sehän on kohta jo ohi...

 Se olen minä!! Helpointa reittiä pitkin kiivenneenä tietenkin...

Elkää sylkekö!