Mission Beachilta ajeltiin viimenen pätkä Cairnsiin, jossa luovutettiin auto, ilman mitään naarmuja (no siellä auton pohjassa saattaa olla pari...) ja vaan pienellä energiajuomaläiskällä takapenkissä. Me oltiin Cairnsissa muistaakseni 5 yötä. Piti lähtee Port Douglasiin hengaileen vähän pidemmäks aikaa mut ei sitten jaksettukaan. Samat rannat sieltä Cairnssin läheltä löytyy. Moni tyyppi on mulle sanonu, että Cairns on tylsä pieni kaupunki. No ei musta. Pieni se on joo, eikä siellä ite kaupungissa hirveesti mitään katteltavaa oo (paitsi että se oli ihanan rento paikka), mutta siinä ympäristössä olis vaikka kuinka paljon hienoja paikkoja. Ensimmäisenä varmaan pitää mainita se Iso Valliriutta. Me ei tosin sinne enää menty, kun päätettiin, että se oli siellä Airlie Beachilla jo nähty. Sit siellä nurkilla on paljon rantoja ja sademetsää ja AJ Hackettiin benjihyppypaikka. Uskotteko, niin ihan hippasen olis tehny mieli mennä hyppäämään (siellä olis voinu hypätä vaikka jalat edellä tai heittää mennessään kuperkeikan) mut se $150 on vähän suolanen hinta, varsinkin kun se ei ollu kun 50 metriä korkee! Säälittävä pikku pomppu ;) Mikä siinä olis kiehtonu, oli se paikka, joka oli siis sademetsässä ja siellä olis myös ollu joku baari... No, en sit kuitenkaan hypänny.
Tää oli se hostelli sademetsässä
Pari tuhatta kilsaa!
Niinkuin Brissyssä, myös Cairnsissa on keskellä kaupunkia semmonen laguuni, jossa saa uida ja sen ympärillä ottaa arskaa. Siellä oltiin yks päivä ja toinen päivä vietettiin rannalla. Oli kyllä aika jännää, kun siellä ihan tosissaan varoteltiin krokotiileista! Olis ollu aika siistiä nähdä yks silleen ihan luonnossa. Ei kuitenkaan ryömimässä mun rantapyyhkeen päällä...
Ittensä grillaaminen täällä on kyllä ihan järjetöntä! Täällä pystyy onneksi monessa paikassa teettään skin checkejä, ajattelin piipahtaa semmosessa ennen kotiinlähtöä. En enää ikinä halua itseeni sitä s-kirjaimella alkavaa kirosanaa!
Jaiks!
Yhtenä päivänä tempastiin Kuranda-nimiseen paikkaan. Se on pikkunen kylä vuoristossa sademetsän keskellä. Se oli varsin viehättävä paikka, paljon toreja ja kojuja ja käsitöitä. Mulle tuli sen paikan hippimäisyydestä mieleen Nimbin, ei yhtään huono siis. Kurandasta pääsi myös kävelemään yhdelle vesiputoukselle. Talsit vaan kolme kilsaa tien varressa samalla arvuutellen onko se nyt ihan oikeesti täällä jossain kun sinne ei ollu minkäänlaisia opasteita. Säästettiin kuitenkin $10 kun raahustettiin sinne bussilla kulkemisen sijaan. Eikä sitä bussia sen puoleen kyllä missään näkynytkään... Pettymys oli kyllä aika suuri kun päästiin perille; se vesiputous oli säälittävä pieni liru näin kuivan kauden aikaan. No, onpahan nähty, sekin kuitenkin on yks maailmanperintökohteista. Niitäkään ei onneks oo montaa :D Laskeskelin, että niistä jostain vajaasta tuhannesta kohteesta oon nähny ehkä 50, tai sit muistan nyt ihan väärin ja niitä olikin joku 25.
Näkyyks toi vesiputous??
Mutta siis olihan mulla nyt kuitenkin kivaa! Matka oli ihan huikee, mahtavia maisemia ja kivoja elukoita tuli nähtyä. Reissuseurakin myös oli suurimmaksi osaksi hyvää :) Mä oon nyt Aussilan itärannikon taivaltanu läpi ja nyt taas kärsin töissä ja pidän kukkaron nyörit kireällä. Mulla on nimittäin niin jäätävän hieno suunnitelma marraskuulle, ettei oo tosikaan! Siitä kerron lisää myöhemmin, jos ja kun ne suunnitelmat varmistuu ja matkalippuja on laitettu tilaukseen :)
Mulla lähestyy kotiinlähtökin jo uhkaavasti! Mitä ajatuksia se herättää, palaan siihenkin vähän myöhemmin. Nyt hyvää yötä!
Noora
Olipa teillä kivan kuulonen reissu, paljon tuli taas nähtyä. Kyllähän toi vesiputous näkyy, mut joo, aika liru on.
VastaaPoistaHmm... mitähän sä nyt oot suunnittelemassa, odotan innolla kuulevani lisää :)
Jaksamista töihin!
-Tiina-