keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Kotimatkalla osa 6: Bangkok

Bangkokista terve! Hengissä ollaan eikä täällä mitään hirveetä hulinaa näytä olevan. Turhaan jännäsin. Darwinissa sen sijaan oli aika meteli mun viimeisenä yönä. Heräsin viiden maissa iha hirveeseen ukkosenpaukkeeseen! Salamoi ja heti salaman perään räjähti, ei ollu mikään pikku pamaus. Samalla kuulosti satavan aika kiitettävästi. Tollanen on siis trooppinen ukkosmyrsky :D Päiviteltiin seuraavana päivänä sen tanskalaistytön kanssa tota ukkosta ja mietittiin, et hyvä että kumpikin kuultiin se niin kummallakin on ainakin yks kaveri joka uskoo, että se oli ihan oikeesti ihan kamalan kova meteli. Te muut varmaan ajattelette vaan, että joo joo, ukkosti vähän.

Kuuntelin siinä samalla, että rupesko meijän palovarottimet soimaan taas. Tossa yks yö nimittäin kun tultiin kämpille, mä lähdin suihkuun ja kun tulin sieltä pois niin kuulin jossain jotain piipitystä ja ajattelin, että ulkona jonkun auton varashälytin huutaa. Lähdin sit sieltä kylppäristä ja hoksasin, että se ujellushan kuuluu meijän hostellista. Vähän aikaa arvottiin, että onks tää nyt oikee juttu vai ei. Mä sit päätin lähtee kattomaan/haistelemaan ja hollannikas päätti painua pehkuihin. Ei siellä mitään palanu mutta rupes ne silti sitä taloa tyhjentään. Aika surullista muuten, että tommonen ujellus ei saa ihmisiä siirtyyn ulos rakennuksesta kun kaikki ajattelee, että joku pikku hiprakassa on taas saanu ne hälyttimet huutaan. Niinkun tässäkin tapauksessa oli ilmeisesti kyse (onnee vaan sen laskun kanssa). 

 Auringonlasku on ihana myös pilvien päällä.

Nojoo. Lentokentälle ja viimonen leima passiin Ausseista ja tää likka siirtyi taas vähän lähemmäs kotia. Mulla oli joku 8 tunnin välilasku Singaporessa ja sain yllättävän hyvin nukuttua kun väsäsin kahdesta nojatuolista itelleni pesän. Siinä tuli tuhistua joku 5 tuntia. Pikkasen parempi kun esim Christchurchin lentokentällä, missä ei saanu nukkua ku lattialla. Aamulla reippaana ylös ja seuraavalle lennolle. Olin tosin puol tuntia etuajassa kun en näköjään siirtäny kelloo tarpeeks taaksepäin. Mä oon aivan sekasin kellonajoista kun on tullut hypittyä aikavyöhykkeeltä toiselle ihan liikaa ja sit kun joku on vielä joskus keksiny puolen tunnin aikaerot. Siis mikä järki? Lento meni torkkuessa ja sit oltiinkin jo Bangkokissa.

Mun hyvä kaveri Elly suositteli mulle hostellia Bangkokista ja mä varasin sen sittenkin etukäteen. Suunnitelmana oli alunperin mennä vaan johonkin päin kaupunkia ja ottaa hotellihuone mutta sitten ne mellakat alko ja ei tuntunu kauheen kivalta ajatukselta harhailla kaupungissa jota ei tunne ja näin siis päädyin sinne hostellille. Istuin olkkarissa koneella ja oottelin, että saan viedä tavarat huoneeseen kun Elly pamahti paikalle! Siis oikeesti :D Mä tiesin, että se on myös Thaimaassa mutta sen piti olla jossain etelässä päin. Se olikin tullu edellisenä iltana takas Bangkokkiin kun siellä missä se oli aluks, olikin paskat kelit. Pieni on maailma. Nyt me ollaan tavattu vuoden aikana jo kolmessa eri maassa. Ens tapaaminen pitää kyllä varmaan jo ihan suunnitella. 

Me lähettiin sit katteleen jotain isoo kultaista Buddhapatsasta, mutta miks me sinne oikeesti mentiin, oli se, että siellä on hyvä hierontapaikka. Oon ollu aika tuskissani tän selkäni kanssa jo jonkin aikaa niin olin ihan superinnoissani kunnon hieronnasta. Ja ai että se olikin kiva! Ihan erilainen mihin oon tottunu (enemmän semmosta painelua hieronnan sijaan) mutta ei yhtään pöllömpi! Hieronnan jälkeen lähdettiin kattomaan Khao San Roadia. En tiiä miks. Oltiin siellä ehkä puoli tuntia ja päätettiin että se on nyt nähty ja lähdettiin takas meidän omille kulmille syömään ja pyörimään ympyrää. Illalla haettiin vielä Changit ja tultiin kämpille juomaan niitä ja tuijottamaan telkkaria ja sit nukkumaan.


 Oli kiva kun oli tämmönen matkaopas mukana. Elly tietää Bangkokin aika hyvin niin mun tartti vaan nyökytellä vieressä kun se neuvotteli meille tuk tuk-reissun hintaa.




Yöllä heräsin siihen, kun mahassa pulpahti hassusti ja sit pitikin käydä vessassa. Vatta varmaan vaan vähän kyseli että mitäs nää bakteerit oikeen on, mutta anto sitten olla koska nyt on ihan hyvä olo. Toivottavasti. 12 tuntia lentskarin vessassa ei nimittäin oikeen kiinnosta.

Onpa hienoa, että puhuin just kappaleen verran paskaa. Kirjaimellisesti.

Tänään sanoin Ellylle heipat (taas...) ja lähdin ostoksille. Mullahan siis ei varsinaisesti oo tilaa repussa, mutta ihmeen paljon sinne saa tavaraa sullottua, varsinkin kun on vuoden verran harjotellu, niin ajattelin että kyllä pari ostaria nyt voi kiertää. Takas kämpille ja kohta lähden metsästämään uutta hierontaa jostain täältä meidän kulmilta. Sit mä pakkaan, nukun vähän ja lähden kotio! 



Tän verran mä näin mielenosoituksia. Mites ne suurlähetystön ohjeet Thaimaan matkustustiedotteessa meni... "Vältä mielenosoituksia ja väenkokoontumisia..."

2 kommenttia:

  1. Jännää, sähän oot kohta kotona! Pitää nähdä pikapuoliin. Me ollaan kyllä Helsingissä kun tuut, mutta alkuviikosta vaikka :)

    Mainioita juttuja oot kirjoitellut ja varsinkin Ulurun postauksessa oli mielettömiä kuvia! En oo kommentoinut pitkään aikaan, kun Matteus on pitänyt konetta hallussaan ja muualta mä en oo pystyny mitään kommentoimaankaan.

    Hassu juttu muuten se, että ehkä puol tuntia sitten kävin kattoon ootko kirjoittanut mitään ja sit facesta äsken huomasin, että nyt oot.

    Tässä vielä kotimatkaksi biisi Tampereen keskustorilta: http://www.youtube.com/watch?v=IN8LwOZ3Krw

    T. Tiitu

    VastaaPoista
  2. Moikka Noora!

    Sain tän blogiosoitteen sun koulukaverilta (sairaanhoitajakoulusta) alkuvuodesta, koska haaveilin kovasti itsekin lähdöstä Australiaan. Tulin tänne syyskuussa ja tällä hetkellä asustelen Sydneyssä. Oon menossa Queenslandiin uuden vuoden tienoilla ja tarkoitus on tehdä farmitöitä, jotta saan toisen vuoden visan, just in case. Anyway, on ollut kiva lukea tätä blogia ja kuulla sun kaikenlaisista seikkailuista. :) Tsemppiä kotiinmenoon!

    -Emma :)

    VastaaPoista