Perillä

Noniin, täällä ollaan. Lento Hong Kongista lähti illalla ja kesti noin 9 tuntia. En yleensä pysty kunnolla nukkumaan koneessa, enkä sitten nytkään nukkunut kun pari tuntia. Ja niiden parin tunnin aikana heräilin muutaman kerran, kerran heräsin ihan tajuttomaan sätkyyn ja toisen kerran siihen kun kuola valu pitkin poskea. Melko viehättävää...

Kentältä selvisinkin yllättävän helposti pois, mutta kyllä mua jännitti! Olin ihan varma että ne ei päästä mua maahan, varsinkin kun vähän säädin jotain viisumia hankkiessani. Kiltisti merkkasin kyselykaavakkeeseen että joo, lääkkeitä on mukana ja pääsin sitten esittelemään reppuni sisältöä viranomaisille. Siinä tiskin luona seistessä odotin koko ajan, että kameramiehet tulee kuvaamaan mua siihen Australian rajalla-ohjelmaan. No ei tullu ja mäkin pääsin jatkamaan matkaa.

Hostellilla olin yhdeksän maissa aamulla ja koska punkka ei ollut vielä vapaana niin kysyin missä on lähin ostari ja lähdin shoppailemaan. Mulla oli nimittäin pieni hätä löytää shortsit, kun Suomesta mukaan olin ottanut vaan farkut. Pökät löyty ja kaupan päälle sain pari rakkoa jalkoihin ja t-paidan rajat nahkaan!! Takaisin hostellille ja ajattelin, että jos ihan pikkuset päikkärit... Heräsin noin 6 tuntia myöhemmin, että päin peetähän se meni :D Kello on kohta ykstoista illalla eikä ihan just nyt väsytä... Jos sais yöllä nukuttua edes vähän ja aamusta ylös niin pääsis tähän päivärytmiin mukaan. Huomena ajattelin hoitaa pankki- ja puhelinhommia ja muuta kivaa. Mutta nyt, hyvää yötä!

Noora

Ai niin, mullekin saa kirjotella kuulumisia!