Spot X!!

Haudi!!

Jihuu, mä oon hengissä vielä :D Surffileiri vetelee viimesiään, nyt odottelen vielä bussia muutaman tunnin ja jatkan matkaa. Tää kokemus on ollut, hmmm, mielenkiintoinen :D Mulla on tällä hetkellä syvä viha-rakkaus-suhde surffaamiseen ja se tunne vaihtelee hy-vin usein...

Keskiviikkona lähti bussi Brisbanesta aamuseiskalta. Mulla oli alla 30 minuuttia unta kun jonkun kämppiksen tyhmä idea oli lähteä vähän ulkoilemaan. Kömmin takasin hostellille puoli viiden maissa ja siitä suoraan pakkaamaan ja syömään ja sit kohta pitikin lähteä jo bussille. Neljä tuntia muuten oli melkoisen optimistinen arvio matkan kestosta. Luulin nimittäin, että tää paikka olis ollut paljon pohjoisemmassa. Loppujen lopuks matka kesti noin 7 tuntia.

Kun päästiin perille niin mentiin melkein suoraan ekalle surffitunnille. Olin ihan yllättynyt kuinka hyvin se eka tunti sujui vaikka olosuhteet oli aika hurjat. Aallot oli muistaakseni isoja ja sitten rupes satamaan. Luulin, että rupes satamaan rakeita kun ne pisarat sattu niin lujaa :D Sitten rupes kuulumaan ukkosen jyrinää ja näin pari salamaa. Kyselin varovasti valmentajalta, että näitkö sä salaman niin se vaan sano joo ja nauro. Pysyttiin kuitenkin siellä vedessä eikä kukaan saanu salamia niskaansa. Ekan tunnin jälkeen olin että JEE, pysyin pystyssä ja olin suunnilleen ehjä vielä sillon. Ensimmäisen mustelman sain varmaan ensimmäisten metrien aikana kun kannoin lautaa evän raapaistessa jalkaa. Illalla syötiin ja sosialisoitiin ja sitten painuin petiin. Täällä muuten on kiva nuotiopaikka mutta koko NSW:ssä on ehdoton tulentekokielto niin ei saatu istua nuotiolla.

Seuraavana päivänä oli tunnit klo 9 ja 13:30. Edelleen ihan kivaa mutta aloin saamaan laudasta ihottumaa reisiin kun en käyttäntyt märkäpukua. Sitten rupesin saamaan lisää mustelmia kun oma tai jonkun toisen lauta tuli päin. Hitto ne aallot paisko niitä lautoja lujaa! Niin joo, ja kun pidin siitä laudasta kiinni niin sormenpäistä ja kämmenistä alko kulua nahka. Viimesten tuntien jälkeen mietin aina että oon ihan hullu kun aina vaan menin uudestaan veteen vaikka sormista ja polvista oli nahka palanut. MUTTA, mä maksoin tästä :D 
Kolmena viimeisenä aamuna herätys oli kuudelta ja seiskalta veteen. Aika hyvin siellä piristyy, mutta pienet torkut oon kyllä ottanut ennen lounasta ja iltapäivän tuntia. Joinain päivinä aallot oli ihan hurjia ja mä vähän pelkäsin niitä niin se meni vähän lällyillessä.

Tässä mun haaverit:
-noin 16 uutta mustelmaa, joista kaks on noin 10 cm pitkiä. Yks valmentaja oli että whooooou, onko noi laudasta. Mä olin että joo saatana.
-yks niistä mustelmista on mun kyljessä kun viimeisen tunnin aikana kolahti lauta rintakehään. Vähän aikaa piti hengitellä syvään :D
-Sormenpäät rakoilla, samoin kämmenet. Rakkoja ei tosin enää ole kun nahka lähti niistä :D Näistäkin kaikki kyseli että mitä mä oikeen oon tehnyt. Vastasin että surffasin saatana.
-Oikeesta polvesta on nahka lähtenyt johonkin. Nyt siinä on komee lappu päällä.
-Reisissä kirvelevä ihottuma. Samoin vasemman jalan jalkaterässä.
-Silmänympärysiho palanut, tosin ei enää.
-oikee nilkka jotenkin oudosti kipeä, siinä jalassa oli kiinni karkuremmi ja kun lauta karkas niin se tempas jalan mukana. Tää nilkkahan mulla oli jo valmiiks vähän hankala :D

  Mutta:
-opin surffaamaan ainakin vähän.
-kivoja kavereita.
-valmentajat oli kivoja surffaripoikia (Ladies, you know what I mean) ;)
-mahtava treeni. 8 kahden tunnin pituista oppituntia viiden päivän sisään tuntuu vähän joka lihaksessa.
-täällä soitetaan ihan sikahyvää musiikkia koko päivän!!

Opin myös uutta eläimistä. Hämähäkit on edelleen rumia ja jos ne yllättää kun on suihkussa niin muilla on hauskaa (Tää ei siis käyny mulle vaan yhelle saksalaistytölle). Pythonit on karseita mutta ne ei pure, pelkästään kuristaa. Yhtenä päivänä olin laittamassa pyykkiä kuivumaan kun huomasin vähän kauempana ison käärmeen rullalla. Juoksin kertomaan muille ja sit otettiin kuvia ja arvailtiin että mikä se on. Tän käärmeen lajitoveri tavattiin eilen illalla kun oltiin menossa rannalle kattomaan tähtiä ja hyvä ettei astuttu päälle kun käärme luikerteli keskellä tietä. Jäi tähdet kattomatta. Liskojakin täällä on ja ehkä söpöin elukka, opossumi! Se tuli meidän kanssa jonottamaan ruokaa ja sai omenan :) 

Jokatapauksessa, tää on ollut ihan huippuleiri! Ja äiskälle tiedoksi, niin en juonut yhtään viinaa. Illalla nukkumaan mennessä tuntui muutenkin siltä kun olis vielä ollut aaltojen vietävänä... Viis päivää oli ehkä vähän liikaa kun voimat alko häviään käsistä ekojen päivien jälkeen ja pystyyn nouseminen kävi aika raskaaksi. Mun hermoilla tää oli muutenkin aika koettelemus. Voitte kuvitella meikäläisen sinne veteen kun aallot lyö kokoajan yli kun yrittää liikkua ja kokoajan kolisee johonkin tai vähintään menee vettä nenäään. Muutama kirosana saattoi karata :D Kerran lähdin sieltä vedestä rannalle mököttämään kun jäin semmoseen virtaan enkä päässy siitä pois. :D Vaatii siis jonkin verran myös pitkää pinnaa...

Nyt mä meen syömään ja sitten matka jatkuu Byron Bayhin :)

Terkuin Surffi-Noora ;)