Hermo meni

Jos v***tukseen vois kuolla niin olisin ihan kohta mullan alla. Kävin tänään AHPRAn toimistolla kysymässä, että mikäs hakemuksen laita on tällä hetkellä. Munhan pitäis saada se rekisteröinti ihan näinä viikkoina kun oon kärsivällisesti ootellut kolmisen viikkoa sen viimeisen (!!!) dokumentin palautuksen jälkeen. Paskanmarjat. Tyty tiskin takana rupes selittämään, että en oo palauttanut suosituskirjettä. Meikäläisellä loksahti alaleuka lattiaan, koska viimeks sillon kolme viikkoo sitten sanottiin, että nyt on kaikki hoidossa. Joskus aikasemmin kerroin, että se mun suosituskirje oli mm. väärän henkilön kirjoittama (kirjeen kirjoittaja tosin olis sama, väärällä tittelillä vaan), mutta samassa lauseessa kerrottiin, että se ei kuitenkaan ole pakollinen. 

Nyt se yhtäkkiä sitten onkin. Ihan nätisti yritin kysellä, että mikäs siinä kirjeessä sitten oli vikana ja mitä ne oikein haluaa. Suurin ongelma oli se, että kirjeen on kirjoittanut toimitusjohtaja, eikä sairaanhoitaja. Kun sanoin, että tää on yks ja sama henkilö ja että voitashan me vaikka soittaa sille ja kysyä, niin eihän se nyt käy päinsä. Siitä suosittelukirjeestä myös puuttui joku yksityiskohta, joka taas on mainittu työtodistuksissa ja mun CV:ssä. Kun sitten käytiin läpi näitä mun papereita, niin kappas, sieltähän löytyi saman ihmisen allekirjoittamat työtodistukset ja referenssikirje ja kaikki samanlaisen firman logon alla. Kuinka h****tin tyhmiä ihmisiä siellä pitää olla töissä, jos ei osaa laskee yhteen 1+1, ja hoksata, että hei näähän on kaikki samasta työpaikasta.

Nyt ei sitten auta muu kuin pyytää uus kirje, kaikilla herkuilla ja odottaa sitten taas se 4-6 viikkoo. Armollisesti tää tyttö lupas anoa sille hakemuksen käsittelyajalle lisäaikaa, että saan ne paperit ajoissa sinne toimistolle ennen kun tää koko hakemus mitätöidään.

Mä vaan en tajua, ihan kun ton firman päätehtävänä olis v*****lla siellä asioiville ihmisille. Tämmönen kohu yhden ainoon kirjeen takia, joka ei alunperinkään ollut pakollinen. En sit hoksannu kysyä, että mitäs jos en saa uutta kirjettä, oliskohan sitten oltu jotenkin armollisempia. Nyt ottaa niin paljon päähän, ettei veri kierrä ja piti purra kieltä, etten olis sanonu, että unohdetaan sitten koko juttu ja pitäkää tunkkinne. Itkettää ja tekis mieli lähtee kotio. Mutta niin varmaan itkettää sitä tyttöä tiskin takanakin :D Mitäs on niin typerässä puljussa töissä, eihän se sen vika oo, että se jonka kanssa viimeks asioin, ei kertonu, että multa vielä sittenkin puuttuu joku paperi. 

Muuten se vähä, miten oon nähny täällä ton terveydenhuollon toimivan, niin luulis kyllä, ettei se hoitsun tai lääkärin lupien saaminen kovin vaikeeta oo... Lääkäri ei tienny kilpirauhasarvoista mitään, rokotuksen antaminen ei nyt varsinaisesti mennyt ihan oppikirjan mukaan eikä varsinkaan sinne minne piti ja täällä hoitajalla saa näköjään olla sormukset, kellot, pitkät kynnet eikä käsidesistä tietookaan. Jos jotain positiivista tästä päivästä kuitenkin pitää kaivaa, niin ne verikokeitten tulokset (ainakin mun oman tulkinnan mukaan) oli ihan semmoset kun kuuluikin, eikä mussa piileskele mitään uusiutuneita paskiaisia :)

Noora