Terkut Adelaidesta! Päästiin tänne
hienosti ja ehjin nahoin.
Perjantaina siis startattiin auto
Melbournessa. Mua vähän kuumotti, koska sain taas kunnian olla se
ensimmäinen kuski. Me oltiin varattu navigaattori, mutta sitä ei
sitten jostain syystä oltukaan muistettu siellä paikassa missä me
autonvuokraus hoidettiin. No, ei muuta kun paperikartat esiin! Mua
jännitti ihan sairaasti, koska Melbourne on noh, melko iso kaupunki
ratikoineen ja hoop-turn:eineen ja meidän autossa oli vielä
manuaalivaihteet :D Ei kuitenkaan ajettu harhaan kun kerran
kaupungista ulos ajaessa ja siitä sitten päästiin Great Ocean Roadille.
Jos joku ei vielä tiedä, niin GOR on yks Australian suosituimmista
turisti”nähtävyyksistä”, kaksjapuolisataa kilsaa pitkä
tienpätkä, joka suurimmaks osaks kiemurtelee meren rannalla. Tie
rakennettiin ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden sotilaiden
muistoksi. Maisemat on komeet. Kato vaikka!
Se hemmetin hoop turn. Näin estetään ratikkakiskoilla seisominen risteyksissä. Ei muuten onneks osunu meidän reitille :)
Bells Beach on kuuluisa surffiranta.
Välillä meinas tulla paha olo noilla teillä mutkitellessa.
Joo, tonne autoon mahtuu neljä ihmistä (joista yks on 190cm pitkä) ja niitten tavarat.
The Twelve Apostles. Tää on ehkä koko reitin suosituin nähtävyys. Noita pölkkyjä ei tosin oo kahtatoista, niiden määrä riippuu laskijasta itsestään. Mä taisin nähdä 7.
London Bridge. Toi oli ennen kiinni mantereessa, mutta joskus 90-luvulla luonnon oma silta romahti ja jätti pari turistia jumiin sen hetkiselle maailman uusimmalle saarelle. Ihme kyllä kukaan ei loukkaantunut.
Matka kesti perjantaista sunnuntaihin,
viimenen yö vietettiin Grampiansin luonnonpuistossa. Harmi vaan kun
meillä ei ollut aikaa lähteä bushwalkille siellä, mutta autolla
pääsi kuitenkin aika monelle näköalapaikalle. Meidän road trip
päättyi Adeleideen, josta meille sanottiin, että ei se oo kauheen
iso kaupunki ja että siellä on helppo ajaa. Sanotaanko nyt näin,
että päästiin perille ja auto oli ehjä kun se palautettiin, mutta
ei se kyllä ihan helppoa ollut. Huokaistiin Martinan kanssa
helpotuksesta kun luovutettiin avaimet Europcarin henkilökunnalle :D
Martinasta tuli muuten mieleeni, että mä saatoin sen just pari
tuntia sitten lentokenttäbussiin. Aika haikeeta, kun sanottiin
”Nähdään ens vuonna” sen ”Nähdään ens viikolla” sijaan.
No, semmosta se on. Mulla on onneks monta tyyppiä odottamassa
kotonakin! Aina välillä sen unohdan, että mähän voitan joka
tapauksessa: lähden ystävien luota, mutta mulla on ystävät
odottamassa myös kotona :)
Elukka, jonka englanninkielistä nimeä en vieläkään muista! Ja kun nyt rupesin miettimään, niin en oo kyllä varma sen suomenkielisestäkään nimestä...
Miten sä vietät perjantai-illan? ;)
Mulla on vielä tää päivä aikaa
hengailla Adelaidessa, kunnes huomenaamuna lähtee lento kohti Red
Centreä, aika jännää! Tavattiin yhdessä hostellissa Adelaidessa
asuva aussijannu ja se sano, että heitä viestillä kun oon
Adelaidessa niin se tulee näyttämään paikkoja. Samana iltana
kirosin sille sitä, kun aussit vaan puhuu, että nähdään ens
viikolla mut ne ei oikeesti tarkota sitä. Rupes naurattaan ihan
törkeesti, kun tajusin, että sehän saattokin olla vaan kohtelias
ja siks sano, että nähään Adelaidessa. No, meillä on treffit
tossa parin tunnin päästä :D
Nää pari kuvaa on toistaiseks ainoot, jotka oon ottanut Adelaidessa :D
Alla vielä pari kuvaa Melbournen vankilasta (aika karua), hieno polkupyörä ja me ennen stand uppia.
Sori, olis paljon enemmän kerrottavaa, mutta kun en jaksa! Pakko lähteä aamu-unille.
Noora
Kotimatkalla. Kuulostaa hyvältä <3
VastaaPoistaNyt tais olla hyvä reissuporukka, ainakin kuvista päätellen teillä on kivaa keskenänne. Oisko kuvan otus nokkasiili. Muistan, että Vili Vilpertissä oli tuollainen. Mitäs paikkoja aussijannu näytti :P ?
Täällä on lunta :)
Kirjoitteli Tiina :)
PoistaJoo, porukka oli mainio! Kaikki meistä on taas kyllä jatkanu matkaa eri suuntiin...
PoistaJee, lunta!