Terkut riippumatosta!

Kukkuu!

Bañosissa menin kuin meninkin seuraavana päivänä sinne keinulle. Ehkä ihan hyvä etten kävelly sinne kun sinne olis ollu sittenkin aikas pitkä matka. Otin siis taksin kun bussikaan ei menny just silloin. Ja siellä ylhäällä mulle kävi samalla tavalla kun Machu Picchulla :D Ei näkyny mitään, paitsi se keinu tietty. Todellakin tuntu kun olis kiikkunut maailman laidalla. Hetken keinuttua päätin että pitää lähtee takasin alas. Mun päivän ohjelmaan nimittäin kuulu pikku pyörälenkki. Se on aika suosittu aktiviteetti tuolla Bañosissa että vuokrataan pyörä ja lähdetään yhtä tietä pitkin toiseen kylään, 20 kilsaa enimmäkseen alamäkeen. Matkalla näkyy huikeita maisemia, vesiputouksia ja benjihyppypaikkoja ;) Mun ei ollu tarkotus tehdä mitään ylimääräistä mutta sitten jotenkin se menikin siihen, että killuin sillan kaiteella tarkotuksena sukeltaa sieltä alas. Ei siis ollu varsinaisesti benjihyppy jossa pompitaan ylösalas vaan jäädään kiikkumaan sinne sillan alle josta joku sitten kiskoo rannalle. Se oli kyllä hurjaa! Yks tyttö sano, että se pelästy mun kiljasua :D Mulla on tää toimitus videolla muttakun en nyt pääse käsiks mun kameran kuviin niin saatte tyytyä tänään puhelimen kuviin.

Bañosista jatkoin bussilla Cuencaan, kivaan kaupunkiin vähän taas etelämmässä. Siellä mua odotti Gaby, tyttö johon tutustuin vuonna 2003 kun oltiin vaihtareina samassa koulussa. Sen jälkeen ei sitten oltukaan nähty, joten oli kiva pitkästä aikaa nähdä! Seuraavien parin päivän aikana tutustuin niin Gabyn ku sen miehenkin sukuihin. Yhtäkään nimeä en muista :D Mun vierailu ei kuitenkaan menny ihan putkeen kun ensimmäisenä yönä tärisin kylmästä (siellä talossa oli kyl-mä! Kuulemma ennätyskylmä yö ja kivilinna jossa ei oo lämmitystä tahi eristystä niin ei ihme) ja tajusin että mullahan on kuumetta! Päivä menikin sitten Gabyn siskon sängyssä värjötellen eikä maisemia katsellen niinkun oli suunnitelma. Onneks Gabyn perhe oli ihana, ne kilpaa mietti mitä mulle syöttäis tai juottais ettei mahaan  sattuis ja kuume lähtis. Yhteistä kieltä meillä ei kyllä varsinaisesti ollut..

Nää kuvat on bussimatkalta. Huikeet maisemat, vai mitä?

Kun kuume lähti niin jalkaan rupes hassusti sattumaan ja seuraavana aamuna mun varvas olikin ihan turvoksissa ja niiiin kipeä! Niin se vaan tulehtu se merisiilen jättämä jälki niinkun vähän pelkäsinkin. Perjantaina kun lähdin Cuencasta kohti Montañitaa niin kävely oli aika hassun näköstä. Lonkkaan asti sattu kun piti astua niin vammasesti sillä jalalla. Yhteensä vajaa 8 tuntia kolmessa eri bussissa toi mut tänne rannikolle ja yön nukuttua piti myöntää, että lääkäri on etsittävä. Hostellin omistaja ystävällisesti neuvo missä on sairaala ja laitto mut taksiin.  Sitä ennen olin kattonu mikä on mm. merisiili ja kipeä espanjaksi, koska oli oletettavaa että kukaan ei puhu sanaakaan englantia. Onneks "infektio" on aika universaali sana... No, päivystyksen ovista sisään ja ihmettelemään että mihin mä meen. Vähän aikaa pyörin ympyrää niin joku täti neuvo mut oikeelle ovelle. Reilun tunnin verran odottelin ja sit pääsin lääkäri juttusille. Tai koska ei juttelusta oikein mitään tullu nii otin vaan kengän jalasta ja läväytin koipeni tohtorin pöydälle. Yks vilkasu jalkaan ja pari sanaa hoitsulle ja mä jo istuin sängyllä valmiina operoitavaks. Semmosen pikku liinan sisältä löyty mm. sakset, joilla se rupes leikkaamaan sitä pattia pois. Ne loputkin piikit muuten varmasti tuli ulos sen mädän mukana.... Jalka pakettiin ja reseptien kanssa apteekkiin ja käsky tulla seuraavana päivänä takasin hoidattaan haavaa. Huh, oli onneks aika kivuton keikka ja ilmanenkin vielä! Niin ne vaan pitää huolta meistä gringoistakin :)

Mulla ei ollu tänne Montañitaan muuta suunitelmaa kun ranta ja aurinko. Uiminenkin oli mutta se nyt sattuneesta syystä ei onnistu... Nyt oon pari päivää maannu rannalla sukka toisessa jalassa :D Illat oon maannu riippumatossa ja vasta nyt kun jalat on täynnä hyttysenpistoja, tajusin että mullahan on mukana hyttysmyrkkyä! Sain sen yhdeltä saksalaiselta tytöltä kun se ei sitä enää tarvinnu. No parempi myöhään kuin....

Tästä Montañitasta en oikein tykkää. Tää on hirveen suosittu paikka erityisesti surffarien keskuudessa mut myös kaiken maailman turistien, en kyllä tajua miks. No aallot on isoja mut hostellia ja rihkamakojua on vierivieressä. Rannallakin ärsyttää kun vähän väliä joku on kauppaamassa jotain. Tänään näin kun joku myi siellä rannalla lamppuja! Siis semmosia jalkalamppuja joka laitetaan sohvannurkkaan tunnelmaa luomaan... Nomut on täällä sentään lämmin (30 astetta!) ja täältä saa tosi hyviä hedelmämehuja ja kivasti noi aallot kohisee tähän hostellin terassille saakka :)

Oon täällä vielä tiistaiaamuun ja sit lähenkin Galapagokselle! Olis tooosi kiva jos saisin ton jalan vähän paremmaks siihen mennessä koska siellä olis taas tiedossa paljon kävelyä. Ainiin pitää ettiä jostain kauppa ja täyttää reppu nuudeleilla ja välipalapatukoilla ja muilla koska se Galapagos on kuulemma tosi kallis. Majotusta sinne oon kattellu niin halvimmatkin on tuplahintasia mantereeseen nähden. Galapagoksellakin on muuten ollu mielenosoituksia viime viikolla kun kansa on noussu näitten presidenttiä vastaan. Se pönttöpää on esimerkiks kehittelemässä 75% perintöveroa ja haluaa että galapagoksella minimipalkka lasketaan samalle tasolle kun mantereellakin vaikka elinkustannukset on siellä tuplasti kalliimmat. Niin ja perheyritykset halutaan kuulemma kuolettaa kanssa. Ei ihme että kansalaisia suututtaa.

Hyi hitto tällä puhelimella on ärsyttävä näpytellä. Mut vielä yks koirajuttu! Meinasin kuolla nauruun eilen rannalla kun siellä oli semmonen pikkunen punaseen takkiin puettu räksytinkoiranpentu ja se rupes sitten räkyttää itteensä kymmenen kertaa isommalle koiralle. Sen omistaja nosti sen ilmaan ja sen jalat viuhto tuhatta ja sataa kun raukka ei tajunnu ettei se ees oo maan pinnalla :D Luuli varmaan menevänsä lujaakin.

Pitää varmaan mennä nukkuun että jaksaa huomenna maata rannalla ;)

Eilen joku lintu paskansi mun jalalle, suoraan varpaitten väliin. Tänään tajusin mistä se tuli :O

Noora